|
Etusivu |
|
"Tämä on mun juttu" Vuoden aikuisopiskelijaksi valittu Kokkolassa asuva Irina Haponen on erinomainen esimerkki aikuisopiskelijasta, joka on pitkäjännitteisesti ja monipuolisesti kehittänyt ja kouluttanut itseään. Maahanmuuttajatausta ja iso perhe eivät ole olleet esteen koulutukseen osallistumiselle. Tällä hetkellä hän opiskelee Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa. Hyvä koulutus on johtanut myös työllistymiseen Suomessa. Irina on 40-vuotias maahanmuuttaja, joka on asunut Suomessa 15 vuotta. Hän on syntynyt Kazakstanissa virolaisen äidin ja venäläisen isän perheeseen. Vuonna 1975 Irina muutti vanhempiensa kanssa Viroon, jossa hn suoritti sikäläisen peruskoulun ja lukion. Irina avioitui vuonna 1984 inkerinsuomalaisen kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta, jotka ovat tällä hetkellä 15-21-vuotiaita. Syksyllä 1991 kotikielinään venäjää ja viroa puhuva Irina muutti perheineen Suomeen. Alkuvuodet hän toimi kotiäitinä. Myöhemmin hän haki aktiivisesti töitä ja oli työharjoittelussa ja tukityössä erilaisissa sosiaalialan toimintayksiköissä. "Olen aina halunnut työskennellä hoitoalalla, mutta vasta nyt myöhemmällä iällä olen päässyt opiskelemaan tätä haaveammattiani", summaa Irina pitkaikaisen haaveensa toteutumista. "Sitä paitsi arvostan sitä, että aikuisillakin on mahdollisuus opiskella ja suorittaa ammattitutkintoja", jatkaa Irina tyytyvisenä hyvällä suomen kielellä. Motivaatio tuo lisää aikaa opinnoille Aikuisopiskelijaroolissaan Irina on osoittanut mahtavaa sopeutumiskykyä ja kestävyyttä useiden epävarmuustekijöiden suhteen niin taloudellisen toimeentulon kuin koulutusten epävarman jatkumisen ja jatkuvien muutosten osalta. Keväästä 2006 Irina on jatkanut opintojaan NOSTE-rahoituksella. Hän suoritti kevään aikana osan lähihoitajan näyttötutkinnosta täsmäkoulutustyöpaikassaan. Arvioitsijoiden mukaan "Irinan luontainen kiinnostus ja ihmisistä välittäminen antaa hyvän perustan asiakastilanteisiin. Hän osaa ja jaksaa kannustaa asiakasta kuntoutumisprosessissa. Työskentely on laadukasta ja asiakkaan kokonaisvaltaisesti huomioon ottavaa." Irina valmistuu lähihoitajaksi joulukuussa 2007. Jo opintojen ensimmisillä työssä oppimisen jaksoilla Irina kertoi kokeneensa olevansa oikealla alalla, josta hän totesi tyytyväisenä, että tämä on mun juttu. "Aina on mahdollisuus kehittää taitoja ja lisätä tietoa, emme koskaan voi tietää liikaa", summaa käsitöitä ja vapaaehtoistyötä harrastava Irina käsityksensä elinikisestä oppimisesta. Kuva: Laura Vesa Teksti: Helena Miettinen
|
